Ylikiiminki

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Ylikiiminki
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Oulu
Ylikiiminki.vaakuna.svg Ylikiiminki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 65°01′50″N, 026°09′10″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulunkaaren seutukunta
Kuntanumero 973
Hallinnollinen keskus Ylikiimingin kirkonkylä
Perustettu 1867
– emäpitäjä Ii
Liitetty 2009
– liitoskunnat Oulu
Ylikiiminki
– syntynyt kunta Oulu
Pinta-ala 1 063,9 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 1 040,66 km²
– sisävesi 23,24 km²
Väkiluku 3 512  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 3,37 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 23,2 %
– 15–64-v. 62,4 %
– yli 64-v. 14,4 %
Infobox OK
Vesaisen patsas Vesalankylässä.

Ylikiiminki (ruots. Överkiminge) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosassa, entisessä Oulun läänissä. Lakkautushetkellä kunnassa asui 3 512 ihmistä[2] ja sen pinta-ala oli 1 063,9 km2, josta 23,24 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 3,37 asukasta/km2.

Oulun kaupunki ja Ylikiimingin kunta aloittivat syyskuussa 2005 selvityksen mahdollisesta kuntaliitoksesta. Kuntaliitos toteutui 1. tammikuuta 2009, jolloin Oulun kaupungin maapinta-ala lähes nelinkertaistui, mutta asukasluku kasvoi vain noin 2,5 prosenttia.[4]

Ylikiimingin naapurikunnat olivat Haukipudas, Kiiminki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi ja Yli-Ii. Vuoden 1965 alussa lakkautettu Oulujoen kunta oli myös naapurikunta.

Ylikiimingin keskustasta on matkaa Ouluun noin 35 kilometriä. Reki-Vesalan alue on kehittymässä laajemmaksi omakotitaloalueeksi, josta matka Ouluun kestää henkilöautolla noin 20 minuuttia.

Historia

Ylikiimingin naapurikunnat vuoden 1960 tilastokartassa.

Ylikiiminki on syntynyt maankohoamisen myötä, ja on osin vanhaa merenpohjaa. Ylikiimingin alueelta on löydetty kivikautisia esineitä ja hautoja. Kivikautisia asuinpaikkoja kunnan alueelta on löydetty useita, huomattavimpia näistä lienevät Rekikylän ja Latokankaan kivikautiset asuinalueet. Kivikautisen asutuksen jälkiä on löydetty myös Jokelan kylästä.

Nykyaikainen asutus on levinnyt alueelle ilmeisesti Savon suunnalta 1500-luvulla. Ylikiimingissä mainitaan 1570-luvulla olleen 25 taloa. Alussa Alakiiminki (nyk. Kiiminki) ja Ylikiiminki muodostivat yhden kylän. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa kylistä käytettiin nimiä Nedre Kiminge ja Öfre Kiminge. Vaikka kunta on yksikielinen, on kunnalla myös ruotsinkielinen nimi, Överkiminge.

Ylikiiminki esiintyy historiassa kylän nimenä jo vuonna 1579 venäläisten tekemän ryöstöretken yhteydessä.

Ehkä tunnetuin ylikiiminkiläinen historiassa on Vesalankylässä vaikuttanut sissipäällikkö Pekka (Juho) Vesainen (k. noin 1627), joka johti Pohjois-Pohjanmaan talonpoikien taistelua vienankarjalaisia vastaan. Vesaisen sotaretket ulottuivat Petsamoon saakka, jossa hänen joukkonsa hävittivät luostarin 1500-luvun lopulla.

Julkinen liikenne

Nykyisin (2020) Oulun joukkoliikenteen linjat 36, 38, 38A, 38AM, 38JL ja 38Y kulkevat talvi arkipäivisin Ouluun, Kiiminkiin ja Haukiputaalle, kesäisin ja viikonloppuisin kulkee vain linja 36 Ouluun. Ennen kuin Oulun kaupunki alkoi hoitamaan Oulun joukkoliikennettä julkisesta liikenteestä vastasi Koskilinjat, jolle liikenne siirtyi sen ostettua liikennettä aiemmin hoitaneen A. Mörö Oy:n. Ennen A. Möröä liikennettä hoiti Linjayhtymä. Myös Postin (myöh. Gold Line) linja-autot liikennöivät Ylikiiminkiin vielä 1990-luvulla, mutta postivuorot lakkautettiin Gold Linen keskittäessä toimintaansa Lappiin.

Linja-autoliikenne rajoittui pääasiassa reitillä Oulu–(Kiiminki)–Ylikiiminki liikennöiviin linjavuoroihin. Kunnan sisäinen julkinen liikenne oli koululaisliikenteeseen sidottua linja-auto- tai pikkubussiliikennettä.

Vesistöt

Vesistöt Ylikiimingin kartalla
Kylät Ylikiimingin kartalla

Kunnan läpi virtaa Perämereen Haukiputaalla laskeva Kiiminkijoki. Pääosin asutus on keskittynyt joen sekä sen sivujoen, Nuorittajoen varsille. Ylikiimingin kunnan alueella on useita järviä, kuten Iso Seluskanjärvi, Iso Uumajärvi, Iso-Vuotunki, Jolosjärvi, Juopulinjärvi, Karahkanjärvi, Kivijärvi, Lavajärvi, Valkiainen, Vähä-Vuotunki sekä Vepsänjärvi.

Iso Seluskanjärvi ja Tervalampi Muhoksentien varressa noin seitsemän kilometriä kuntakeskuksen eteläpuolella on otettu virkistyskalastuskäyttöön.

Kylät

Aittokylä, Alavuotto, Arkala,Hiltukylä, Häikiönniemi, Jokela, Jokikokko, Jolos, Juopuli, Karahka, Kirkonkylä, Kääriänperä, Lamu, Murtomaa, Niemikylä, Nuoritta, Rekikylä, Somerovaara, Säävälä, Ukkolanmäki, Ukonkangas, Vesala, Vepsä, Ylivuotto

Kirkonkylän alueeseen kuuluvat Kirkonkylä, Kääriänperä, Murtomaa, Niemikylä, Säävälä, Ukonkangas sekä Ukkolanmäki. Reki–Vesalan alueen muodostavat Vesalan, Rekikylän ja Lamun kylät. Vuoton alueeseen kuuluvat Alavuotto, Ylivuotto sekä Vähävuotto.

Koulut

Kunnasta on lakkautettu useita kouluja pääasiassa oppilaiden vähyyden vuoksi. Ennen kuntaliitosta kunnassa toimivat seuraavat koulut:

  • Vesalan koulu
  • Monimuotolukio (LUMO-projekti)

Lakkautettuja kouluja

  • Alavuoton koulu 1993
  • Pohjoiskulman koulu 2008
  • Karahkan koulu 1970
  • Jokelan koulu 1982
  • Jokikokon koulu 1989
  • Joloksen koulu 2001
  • Juopulin koulu 2005
  • Niemikylän koulu 1971
  • Nuorittan koulu 2004
  • Rekikylän (Rekelän) koulu 1965
  • Vepsän koulu 2008
  • Ylivuoton koulu 1977

Useimmiten koulujen lakkauttamisen syynä on ollut oppilasmäärän vähyys, mutta joidenkin koulujen tapauksessa myös kosteus- ja homevauriot. Koulujen yhteydessä on usein toiminut myös kirjaston sivutoimipiste, jolloin koulun lakkauttamisen seurauksena myös kirjastotoiminta kylällä on loppunut.

Kirkko ja seurakunta

Ylikiimingin seutu kuului aluksi Iin pitäjään ja kappeliin, ja liittyi kappelina vuonna 1858 muodostettuun Kiimingin kirkkoherrakuntaan. Itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1909. Ylikiimingin seurakunta liitettiin Oulujoen seurakuntaan vuonna 2007, kaksi vuotta ennen kuntaliitosta (kuntaliitoksesta oli kyllä päätetty jo vuonna 2006, mutta se toteutui vasta 2009). Ensimmäinen saarnahuone (myöhemmin kirkko) valmistui 1691. Se purettiin nykyisen kirkon valmistuttua vuonna 1786. Ylikiimingin kirkon on suunnitellut pietarsaarelainen rakennusmestari Jacob Rijf.

Vapaa-aika

Ylikiimingin keskustaa, entinen kunnanvirasto oikealla.

Talviliikuntaan kunnan alueella on tarjolla useita kymmeniä kilometrejä retkihiihtolatuja sekä useita luistelu- ja jääkiekkokenttiä mm. kylien kouluilla.

Liikuntahallit

Harjunkaari sijaitsee kirkonkylän koulukeskuksessa. Hallin lattiapinta-ala on 650 m², ja se voidaan jakaa väliverhoilla kolmeen lohkoon. Hallissa on myös näyttämö, neljä pukuhuonetta peseytymistiloineen sekä sauna.

Pienempiä liikuntasaleja on Joloksen, Juopulin, Nuorittan, Vesalan, Vepsän ja Yliperän kouluilla.

Pylkönahon urheilukeskus

Pylkönahon urheilukeskus sijaitsee Puolangantien varressa noin kolmen kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Urheilukeskus on pääasiassa talviurheilukäytössä, ja sieltä löytyvät suorituspaikat ampumahiihdolle. Urheilukeskuksessa on lisäksi 10 kilometrin mittainen valaistu hiihtolatu. Kesäisin pururata toimii kuntoratana. Hiihtoladut ovat yhteydessä kunnan laajaan retkilatuverkostoon.

Seudullinen monitoimikeskus

Seudullinen monitoimikeskus rakennetaan Kuusamontien varteen Kokkokankaalle, lähelle Arkalan kylää, noin 32 kilometrin päähän Oulusta. Monitoimikeskukseen keskitetään moottoriurheilu, harrasteilmailu, urheiluammunta sekä useita muita toimintoja ympäristön kannalta kestävästi. Monitoimikeskus valmistui osittain 2013. Myös Oulun Iinatin moottoriurheilukeskuksen toiminnot siirretään Kokkokankaalle rakennettavaan keskukseen.

Kuuluisia ylikiiminkiläisiä

Nähtävää

Tapahtumia

  • Tervastiimaviikko
  • Lavatanssit

Ruokakulttuuri

Ylikiimingin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla juustokeitto ja mustikkasopan kanssa nautittu sipulinen pottuvoi.[5]

Urheiluseurat

lajit: suunnistus, hiihto, yleisurheilu, pöytätennis
  • Juopulin Nuorisoseuran Urheilijat (JuNsU)

lajit: futsal, jalkapallo, lentopallo

  • Joloksen Urheiluseura ry

Työllisyys

Kunnan suurimmat työllisyysalat ovat rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne.

Suurimmat työllistäjät ovat talopaketteja valmistava MammuttiHirsi, palo- ja pelastusalan erikoisajoneuvoja valmistava Conlog, ovi- ja ikkunapaketteja valmistava Kaskipuu sekä muovi- ja lasikuitutuotteita valmistava Ykimuovi (ent. Ylikiimingin Muovi).

Lähteet

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. Kuntaliitoshankkeet ja yhteistyöselvitykset 13.3.2008. Oulu: Oulun kaupunki, Ylikiimingin kunta. Viitattu 12.5.2008.
  5. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 175. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla

  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylikiiminki Wikimedia Commonsissa
  • Urheiluseura Ylikiimingin Nuijamiehet
Oulun historia
Oulun palot v. 1652 palo · v. 1655 palo · v. 1705 palot · v. 1715 palo · v. 1773 palo · v. 1822 palo · v. 1882 palo
Merenkulku Fregatti Toivo · Hailuotolaiva · Kiikelin hylky · Laitakarin hylky · Hinaaja Oulu II · Sophia Marian hylky
Teollisuuden historia Aittokoski Oy · Katri Antell · Merijal · Oulu Oy · Pateniemen saha · Tervahovi · Toppila Oy · Toppilan Mallasjuomatehdas · Typpi Oy · Ab Uleå Oy · Veljekset Åström
Kuntaliitokset 1965: Oulujoen kunta · 2009: Ylikiimingin kunta · 2013: Haukiputaan kunta · Kiimingin kunta · Oulunsalon kunta · Yli-Iin kunta
Katso myös Kierikkikeskus · Latokankaan kivikautinen asuinalue · Oulun kasarmi · Oulun kristalliyö · Oulun linna · Oulun valtaus · Pikku-Berliini · Rekikylän kivikautinen asuinpaikka · Typpi Oy:n räjähdysturma · Ylikiimingin seurakunta
n  k  m
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat
Nykyiset kunnat
Entiset kunnat