Venäläiset

Venäläiset
русские/russkije
Dmitri Donskoy 140-190 for collage.jpg
Dmitri Donskoi
Lomonosov 140-190 for collage.jpg
Mihail Lomonosov
Лев Толстой (Чертков, 1907) - 0003600101.jpg
Leo Tolstoi
VanMeetin-AntonChekhov.jpg
Fyodor Dostoyevsky 1881 (cropped).jpg
Fjodor Dostojevski
Tchaikovsky2.jpg
Mikhail lermontov.jpg
Mihail Lermontov
Pushkin 140-190 for collage.jpg
Mendeleev 2.jpg
Dmitri Mendelejev
Anna Pavlova, 1915.jpg
Anna Pavlova
Sergey Korolyov.jpg
Sergei Koroljov
Yuri Gagarin (1961) - Restoration.jpg
Juri Gagarin
Modest Musorgskiy, 1870.jpg
Modest Musorgski
Ivan Petrovitch Pavlov. Photograph after a photograph taken Wellcome V0027010.jpg
Ivan Pavlov
Konstantin Tsiolkovsky in 1934 (by N.A.Mozhaykin).jpg
Konstantin Tsiolkovski
Sofja Wassiljewna Kowalewskaja 1.jpg
Sofja Kovalevskaja
RKorsakow.jpg
Nikolai Rimski-Korsakov
W. bechterew.jpg
Vladimir Bekhterev
Dmitri Shostakovich credit Deutsche Fotothek adjusted.jpg
Михаил Булгаков 1937.jpg
Mihail Bulgakov
Akhmatova.jpg
Anna Ahmatova
Shishkin Ivan Ivanoovich.jpg
Alexander Ostrovsky by Vasily Perov.jpg
1983 CPA 5375 (1) (Савицкая).jpg
Kropotkin2.jpg
Vrubel 1900.jpg
Félix Nadar 1820-1910 portraits Yvan Tourgueniev.jpg
Vladimir Vysotsky.jpg
Sharapova at the Mutua Madrid Open 2015.jpg
Andriej Tarkowski.jpg
Väkiluku 135 miljoonaa
Asuinalueet

 Venäjä:
115 889 107 (vuonna 2002)[1]selvennä
 Ukraina:
   8 334 000 (vuonna 2001)[2]
 Kazakstan:
   4 480 000 (vuonna 1999)[3]selvennä
 Yhdysvallat:
  3 163 084
 Valko-Venäjä:
   1 200 000[4]selvennä
 Uzbekistan:
   620 000[5]
 Latvia:
   556 000[6]
 Kirgisia:
   500 000[5]
 Viro:
   342 000[7]
 Kanada:
   500 600lähde?
 Liettua:
   278 000[8]
 Moldova:
   259 000[9]
 Brasilia:
   200 000[10]
 Saksa:
   178 600[11]
 Azerbaidžan:
   144 000[12]
 Turkmenistan:
   142 000[5]
 Ranska:
   115 000lähde?
 Tadžikistan:
   79 000[13]
 Georgia:
   70 000[14]
 Australia:
   60 200[15]
 Suomi:
   66 401[16]
 Romania:
   30 000[17]
 Turkki:
   20 000lähde?

 Kiina:
   15 600lähde?
Kielet venäjä
Uskonnot ortodoksinen kristinusko
Infobox OK

Venäläiset (ven. русские, russkije) on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Venäläisten alueellinen jakautuminen

Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia, eli vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa henkeä, mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa. Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.

Väestökarttoja

Seuraavat kartat kuvaavat venäläisten osuutta väestöstä entisissä neuvostotasavalloissa Venäjällä, Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Romaniassa ja Kazakstanissa.selvennä

Uskonto

Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Neuvostoliiton uskontoihin kohdistaman sortopolitiikan takia moni venäläinen ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu mihinkään kirkkoon.

Alkuperä

Pääartikkeli: Venäläisten alkuperä

Nykyiset venäläiset, eli niin sanotut isovenäläiset, ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja, sekä viikinkejä ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia. Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta erottuivat vuosisatojen kuluessa nykyiset venäläiset, eli isovenäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset, eli niin sanotut vähävenäläiset.

Myöhemmin, laajassa mitassa 1800-luvulta, venäläiset ovat levittäytyneet Euroopan puoleisen Venäjän ulkopuolelle Keski-Aasiaan sekä Siperiaan, jossa he ovat nykyisin enemmistökansallisuutena. Venäläinen väestö on sulattanut itseensä suuren määrän erilaisia alkuperäiskansallisuuksia. Tämä prosessi jatkuu edelleen, ja sen seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.

Lähteet

  • Heikki Kirkinen: Venäjän historia. Otava, 2004. ISBN 951-1-15799-X.

Viitteet

Broom icon.svg
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
  1. [1]
  2. [2]
  3. [3]
  4. Belarus The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  5. a b c [4]
  6. [5]
  7. Viro The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  8. Liettua The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  9. Moldova The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  10. [6]
  11. [7]
  12. Azerbaidžan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  13. Tadžikistan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  14. Georgia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  15. [8]
  16. [9]
  17. Finland The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäläiset.
  • Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia. Carelia, 2002, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
  • Leena Liukkonen: Venäläiset tulevat! Siltala. 2013. ISBN10: 9522341592.