Utajärvi

Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Utajärvellä sijaitsevasta järvestä kertoo artikkeli Utajärvi (järvi).
Utajärvi
Utajärvi.vaakuna.svg Utajärvi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Utajärven kirkko
Utajärven kirkko
Sijainti 64°45′45″N, 26°25′10″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulunkaaren seutukunta
Kuntanumero 889
Hallinnollinen keskus Utajärven kirkonkylä
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 1 735,02 km²
59:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 669,47 km²
– sisävesi 65,55 km²
Väkiluku 2 562
236:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
väestötiheys 1,53 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 53,5 %
– yli 64-v. 31,8 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 98,2 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 20,50 %
225:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Anne Sormunen
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • Vas.

11
5
2
1
www.utajarvi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Utajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 2 562 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 735,02 km2, josta 65,55 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,53 asukasta/km2. Utajärven naapurikunnat ovat Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Puolanka ja Vaala.

Utajärven korkeus merenpinnasta aseman kohdalla on 80,4 m. Maakunnan pääkaupungin Oulun keskustaan on matkaa 56 kilometriä.

Utajärvellä on Ilmatieteen laitoksen säätutka. Rockin Suomen mestaruuden vuonna 1982 voittanut yhtye 22-Pistepirkko on perustettu Utajärvellä vuonna 1980. Utajärven kotiseutulaulu on Jokilaakson laulu.[7] Utajärvi kuuluu Rokua UNESCO Global Geopark -alueeseen,[8] joka on Suomen ensimmäinen alue UNESCOn ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostossa. Rokua Geopark kattaa Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven maisema-alueet.

Historia

Utajärven kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.

Utajärvellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Tunnettuja kivikautisia asuinpaikkoja ovat mm. Kokkosaari, Honkalansaari, Niemelä ja Roinila. Ennen seudulle saapuvia suomalaisia erämiehiä seudulla asuivat lappalaiset. Muistoksi heistä on paikannimistöön jäänyt monia sanoja esimerkiksi Utajärvi ja Rokua. Aluksi asutus keskittyi jokivarteen. Todennäköisesti jo 1500-luvun puolivälissä asutus alkoi muuttua vakinaiseksi savolaisten ja pohjalaisten uudisasukkaiden ansiosta. Vuosisadan lopulla venäläiset hävittivät lähes koko asutuksen. Täyssinän rauhan jälkeen 1595 alkoi asutuksen laajentumisen kausi, jonka katkaisivat 1600-luvun suuret kuolonvuodet sekä isoviha.[9]

Utajärvi kuului seurakunnallisesti aluksi Liminkaan, mutta liitettiin 1610 Oulun seurakunnan Muhoksen kappeliin. Vuonna 1766 Utajärvestä muodostettiin Muhoksen kappeli. Kunnan perustamisvuodeksi katsotaan vuosi 1865 ja omaksi seurakunnaksi Utajärvi erotettiin 1886.[9]

Oulun ja Utajärven välistä ratayhteyttä ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 1918. Rataa alettiin rakentaa vuonna 1926 ja junaliikenne Oulusta Muhokselle alkoi vuonna 1927 sekä Utajärvelle vuonna 1928. Vaalaan saakka liikennöinti alkoi 1929. Toiseen maailmansotaan asti Utajärvi oli maatalousvaltainen pitäjä. Oulujoen valjastamisen myötä elinkeino muuttui, nykyisin yli puolet utajärvisistä saavat elantonsa pääasiassa palveluammateissa. Utajärvelle on rakennettu kaksi vesivoimalaitosta. Ne ovat Utasen vesivoimalaitos, joka valmistui 1956 ja Ala-Utoksen voimalaitoksella energiantuotanto alkoi 1957.

Utajärven asukasluku oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin Oulujoen koskien rakentaminen oli käynnissä. Vuonna 1952 kunnassa oli jo 8627 asukasta. Tämän jälkeen asukasluku alkoi vähentyä, sillä 1954 Vaalan ja Yli-Niskan alueet liitettiin silloiseen Säräisniemen kuntaan (nykyiseen Vaalaan), ja vuosikymmenen lopulla alkoi voimakas poismuutto. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa, jolloin asukkaita oli vajaat 3800.[9] Pikkuhiljaa asukasmäärä alkoi uudelleen laskea ja nykyisin Utajärvellä on reilut 3 000 asukasta.

Ennen vanhaan Utajärven kuntaa halkova Oulujoki oli tärkeä kulkureitti matkustavaisille, tervalle ja muulle kauppatavaralle, se tarjosi myös kalaa pöytään sekä elannon koskenlaskijoiden ammattikunnalle. Joki on valjastettu 1940- ja 1950-luvuilla. Vuoteen 1949 saakka joki ylitettiin ”roomulla” tai lossilla, jota kuljetti roomari. Nykyisin roomun paikalla on silta. Vielä tänäänkin Oulujoki on komea ja ylväs joki, joka tarjoaa mahdollisuuksia kalastukseen ja monenlaiseen virkistyskäyttöön. Kiiminkijoki kunnan pohjoisosassa sen sijaan on edelleen vapaa joki koskineen.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Utajärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 786
1985
  
3 800
1990
  
3 601
1995
  
3 592
2000
  
3 334
2005
  
3 223
2010
  
2 998
2015
  
2 824
2020
  
2 658
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Maantiede

Kiiminkijoen Kurimonkoskea, entisen rautaruukin kohdalta alavirran suuntaan katsottuna.

Utajärvi jakautuu luonnonmaisemiltaan kahteen osaan. Kunnan eteläosaa hallitsevat Oulujoen laakso, Rokuan mahtava muodostuma ja laajat suot. Pohjoisosat ovat ns. Kainuun nevalakeuteen kuuluvaa lampien elävöittämää metsä- ja suoseutua, jota halkovat Kiiminkijoen latvareitit.[9]

Maasto

Kallioperä on pääasiassa graniittia sekä kiillegneissiä ja -liuskeita. Naamajoen tienoilla on kalkkikiviesiintymiä ja pohjoisosassa myös migmatiittia ja graniittigneissiä. Maaperä on pohjoista moreenia. Etelässä Oulujoen varsilla on laajoja hiekka- ja hietakerrostumia. Paikoin hiekka on niin hienoa, että tuuli pystyy sitä kuljettamaan. Komeimmillaan muodostumat ovat Rokuan alueella, jossa on suuria dyynejä, rantavalleja, hiekkakankaita ja syviä suppakuoppia. Maasto on varsin tasaista lukuun ottamatta Rokuan aluetta, Rokuan korkein kohouman Pookivaara kohoaa yli 70 metriä ympäröivältä suolakeudelta. Oulujoen koillispuolella maasto nousee loivasti kohti pohjoista ja itää. Korkeimpia vaaroja ovat Iso Palovaara ja Hevosvaara. Utajärvi on runsassoista seutua. Niittysuon, Tolkansuon, Säippäsuon ja Kivisuon alueille on muodostettu soidensuojelualue.[9]

Vesistöt

Oulujoen ja Kiiminkijoen lisäksi kuntaa halkovat useat pienemmät joet, kuten Naamanjoki, Piltunginjoki, Potkunjoki, Sanginjoki ja Utosjoki. Kunnan alueella on useita järviä, muun muassa Ahmasjärvi, Iso Olvasjärvi, Piltunginjärvi, Puokiojärvi, Saari-Sorsua, Sanginjärvi sekä Särkijärvi, joka tuli kuuluisaksi tilapäisestä kuivattamisestaan. Utajärvi -niminen järvi, jonka Oulujokeen rakennetun Utasen voimalaitoksen alakanava halkaisi 1956, on kuntataajamasta hieman kaakkoon.

Utajärven keskustaa länteen päin nähtynä.

Liikenne

Valtatie 22 ja Oulu–Kontiomäki -rautatie sivuavat Utajärven kuntakeskusta. VR:n henkilöjunat pysähtyvät Utajärven asemalla. Seututie 837 johtaa Utajärven keskustasta Puolangalle. Yhdystie 8300 alkaa Oulusta ja tulee Oulujoen pohjoispuolta Utajärvelle, jatkuu Keski-Niskaan, missä yhtyy Valtatie 22:een. Lähin lentokenttä on Oulunsalossa. Paikallisliikenteestä vastaa kunnan järjestämä paikallislinja, jota ajetaan yhdellä bussilla. Bussipysäkkien lisäksi kyytiin pääsee muualtakin reitin varrelta ja liikuntaesteiset bussi hakee kotiovelta, kun sen tilaa puhelimitse edellisenä päivänä. Kirkonkylällä on Matkahuollon palvelupiste.Rokuan matkailukeskukseen pääsee matkailuyrittäjien omilla kuljetuksilla - julkishallinnon järjestämää kuljetusta ei ole.

Kyliä

Ahmas, Alakylä, Ala-Naama, Ala-Niska, Autio, Juorkuna, Järvikylä, Kangaskylä, Kemilä, Kivijärvi, Kormunkylä, Marttisjärvi, Murronkylä, Naamankylä, Niska, Ojakylä, Potku, Sanginkylä, Sipolankylä, Sotka (Sotkankylä), Särkijärvi, Tervolankylä, Utanen, Ylisuvanto, Yli-Utos.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Utajärvellä oli 2 768 asukasta, joista 1 312 asui taajamassa, 1 439 haja-asutusalueilla ja 17:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Utajärven taajama-aste on 47,7 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Utajärven kirkonkylä.[12]

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Utajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Utajärvellä toimii Utajärven helluntaiseurakunta.[14]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Utajärven alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[15]

Kuntapalvelut

Utajärven kuntapalveluihin kuuluvat peruspalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Eri palvelualat on jaettu tiimeihin, jotka järjestävät oman vastuualueensa palvelut.

Hallintotiimi tuottaa kuntalaisten ja kuntaorganisaation tarvitsemia yleis- ja taloushallintoon liittyviä toimistopalveluja. Tiimiin kuuluvat palvelusolu, taloussolu, henkilöstösolu ja atk-solu. Kuntaa pitkään johtanut maakuntaneuvos Kyösti Juujärvi eläköityi 2018.

Peruspalvelut

Sosiaali- ja perhetyönpalveluista vastaa Oulunkaaren kuntayhtymä. Tiimiin kuuluu kehitysvammapalvelujen tiimi, päivähoitopalvelujen tiimi ja sosiaalityön solu. Terveyspalveluista vastaa terveyskeskus. Ruokapalveluista vastaa ruokapalvelutiimi, joka tuottaa ruokapalveluja kunnan eri toimipisteille ja tarjoaa mahdollisuuden työpaikkaruokailuun. Vanhuspalvelujen tiimi vastaa vanhus- ja kotihoitopalveluista. Asuin- ja elinoloista vastaa ympäristönvalvontapalvelujen tiimi, johon kuuluvat eläinlääkäri, terveystarkastaja ja ympäristösihteeri. Tehtäviin kuuluvat eläinlääkintähuolto, terveysvalvonta ja ympäristönsuojelu.

Sivistyspalvelut

Utajärven kunnan sivistyspalveluista vastaa sivistyslautakunta, jonka toimialaan kuuluvat opetuspalvelut, kirjasto, kulttuuripalvelut ja vapaa-aikapalvelut sekä erilainen sivistystoimen alainen projektitoiminta.

Opetustoimen palvelut

Utajärvellä on yksi peruskoulu 0-9 vuosiluokille ja yksi lukio. Lisäksi kunta on järjestänyt kansalaisopistopalveluita ostopalveluina Muhokselta. Vuodesta 1987 alkaen kunnalla on ollut oma lasten ja nuorten kuvataidekoulu, jonka palvelut ovat maksullisia.

Utajärven lukion oppilasmäärä väheni 2010-luvun alussa uhkaavasti, mutta erilaisin markkinointitoimin sinne on saatu houkuteltua opiskelijoita myös naapuripaikkakunnilta.[16]

Vapaan sivistystyön ja vapaa-ajanpalvelut

Vuonna 2000 perustettiin vasite-tiimi, johon kuuluvat kirjaston, nuorisopalveluiden, liikuntapalveluiden ja kulttuuripalveluiden henkilökunta. Tiimi vastaa vapaan sivistystyön ja vapaa-ajanpalveluista.

Tekniset palvelut

Tekniset palvelut vastaa kunnan teknisistä palveluista ja ympäristön viihtyisyydestä Utajärvellä. Palveluihin kuuluu:

  • kunnan yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja kaavoitus
  • toimitilojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito
  • rakennus- ja maa-aineslupien käsittely sekä niihin liittyvä valvonta ja opastus
  • katujen ja teiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito
  • lämpö-, vesi- ja viemäriverkoston suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito sekä vedenhankinta ja jätevedenselvennä
  • latujen ylläpito Rokualla
  • puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito sekä uusien puistojen suunnittelu ja rakentaminen
  • kuntalaisten turvallisuudesta huolehtiminen palo- ja pelastustoimen valmiutta ylläpitämällä

Kulttuuri

Kulttuuriympäristö

Vuosittaisia tapahtumia

Nähtävyyksiä

Muistomerkkejä

Utajärvellä on sekä toiseen maailmansotaan että elinkeinoihin kuin myös runonlaulantaan perustuvia muistomerkkejä: Sankarivainajien muistomerkki (1950), Karjalaan jääneiden muistomerkki (1958), Roomari-patsas (1985), Veteraanikivi (1991), Merilän suvun koskenlaskijoiden muistomerkki (2000) ja Runonlaulajien muistomerkki (2003).

Vuoden Roomari

Vuoden Roomari on kunniakuntalainen, joka on utajärvinen ja kunnostautunut paikallisen kulttuurin, taiteen tai kotiseututyön parissa. Aiemmin Roomari valittiin yleisöäänestyksellä, mutta vuodesta 2007 lähtien valinnan on tehnyt kolmijäseninen raati. Ensimmäinen Roomari valittiin vuonna 1993.[17]

Ruokakulttuuri

Utajärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihapata ja hernetuuvinki, lanttu- ja porkkanalaatikko sekä marjasoppa.[18][19]

Liikenne

Utajärven keskustan länsipuolelta kulkee Valtatie 22, sen länsipuolella sijaitsee Utajärven rautatieasema, jossa pysähtyvät kaikki Oulun ja Kajaanin suuntiin kulkevat matkustajajunat. Lisäksi Utajärvelle kulkee Oulun joukkoliikenteen bussilinja 49.

Urheilu, liikunta ja vapaa-aika

Kunnan jokaisessa kyläkeskuksessa on valaistu latu. Lisäksi Rokualla kunnan latua noin 70 kilometriä. Muita liikuntapaikkoja ovat:

  • Liikunta-kuntosali kirkonkylällä, Sangilla ja Rokualla Rokua Health & Spassa
  • MTB-reitit ja vaellusreitit Rokualla
  • Jäähalli kirkonkylällä
  • Urheilukentta kirkonkylällä
  • Kiintorastiverkosto
  • Rokua-konsernin omistama ja operoima uimahalli Rokua Health & Spassa
  • Half Pipe
  • Luistelualueet eri kylillä
  • Jalkapallokenttä(nurmi) Yli-Utoksella
  • Latuverkosto Rokualla

Kunnassa on useampia kalastuspaikkoja halukkaille. Näitä ovat Suojärven kodat, Alakylän laavut, Partiokämpän varaustuvat, Valkeisjärven kalastuspaikat, Rokuan lammet ja Kurimon kalastuspaikat.[20] Erämaavaellusreitti Kivijärven kinttupolku johtaa Sotkan kylästä Oulun Ylikiimingin Ylivuoton kylään. Vapaana virtaava Kiiminkijoki sopii vesivaellusreitiksi melojille.

Tunnettuja utajärveläisiä

Tunnettuja utajärveläisiä

Utajärvellä syntyneitä

Katso myös

Lähteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kuntavaalit 2021, Utajärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. Jokilaakson laulu Kirjastovirma.
  8. Rokua UNESCO Global Geopark.
  9. a b c d e Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  13. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  14. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 7.9.2021.
  15. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
  16. Anne Kantola: Ajokortti ja tuhansien eurojen oppikirjat ilmaiseksi – maaseudun lukiot taistelevat vähistä nuorista rahanarvoisilla täkyillä (Utajärven lukiossa markkinointi on tuottanut tulosta. Kouluun pääsylle pantiin ensimmäistä kertaa keskiarvoraja.) helsingin Sanomat. 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.
  17. Roomari, kunniakuntalainen... Utajärven kunta. Viitattu 13.3.2019.
  18. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 176. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  19. Utajärven pitäjäruuat Utajärven kunta. Viitattu 6.12.2018.
  20. Kartta kalapaikoista

Kirjallisuutta

  • Kylli, R. 2015. Vapaasta virrasta valjastettuihin vuosiin. Utajärven historia 1865-2015. 431 s. ISBN 978-952-99942-6-7.
  • Korhonen, A. (toim.), 1962. Utajärven vaiheita. Muistojulkaisu kirkon 200-vuotisjuhlaan. Utajärven seurakunta. Kauppakirjapaino Oy.
  • Oilinki, P., 1998. Oilingin varrelta. Kustantaja: Utajärven kotiseutuyhdistys, Utajärvi. 179 s. ISBN 9519795006
  • Oilinki, P. 2008. Tuliseppele. Kotiseutukertomuksia Utajärveltä. Kustantaja: Pirilän sukuseura, Utajärvi. 182 s. ISBN 978-952-92-3263-5

Aiheesta muualla

  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Utajärvi Wikimedia Commonsissa
  • Utajärven kunnan kotisivut
  • Tilastokeskus - Utajärven avainluvut
n  k  m
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat
Nykyiset kunnat
Entiset kunnat
Utajärvi
Kylät

Ahmas | Alakylä | Ala-Naama | Ala-Niska | Autio | Juorkuna | Järvikylä | Kangaskylä | Kernilä | Kivijärvi | Kormunkylä | Marttisjärvi | Murronkylä | Naamankylä | Niska | Ojakylä | Potku | Sanginkylä | Sipolankylä | Sapilasmaa | Sotka | Särkijärvi | Tervolankylä | Utanen | Ylisuvanto | Yli-Utos

Järvet, lammikot ja lähteet

Ahmasjärvi | Ahvenlampi (Sanginkylä) | Ahvenlampi (Juorkuna) | Hakojärvi | Iso Karvasjärvi | Iso Kivijärvi | Iso Olvasjärvi | Iso-Timonen | Juorkuna | Kaihlanen | Kirkaslampi | Kivi-Sorsua | Kivijärvi | Korpinen | Kärkkäänjärvi | Lauttalampi | Marttisjärvi | Matkalampi | Mustalampi | Nuanjärvi | Palonen | Penikkajärvi | Pieni Torvenjärvi | Pikku Karvasjärvi | Pikku Olvasjärvi | Pikku-Säynäjä |Pikku-Timonen | Pontema | Puutturinjärvi | Saari-Sorsua | Sanginjärvi | Siiralampi | Sotkajärvi | Särkijärvi | Säynäjä |Torvenjärvi | Vaaranlampi | Valkiaisjärvi | Vähä-Ruohonen

Joet ja purot

Kiiminkijoki | Kivijoki | Koivujoki | Korpisenoja | Naamanjoki | Nuanjoki | Oilinginoja | Oulujoki | Piltuanjoki | Piltunginjoki | Poikajoki | Potkunjoki | Sanginjoki | Särkijoki | Säynäjäjoki | Tilanjoki | Timo-oja | Utosjoki

Luonnonsuojelualueet

Olvassuon luonnonpuisto | Rokuan kansallispuisto

Rakennukset ja rakennelmat

Ahmaksen kalevalainen perinnekylä | Ahmaskosken silta | Ala-Utoksen voimalaitos | Maijan kivi | Utajärven kirkko | Utajärven kivipuisto | Utasen voimalaitos

Muistomerkit, laatat ja veistokset

Sankarivainajien muistomerkki (1950) | Karjalaan jääneiden muistomerkki (1958) | Roomari-patsas (1985) | Veteraanikivi (1991) | Merilän suvun koskenlaskijoiden muistomerkki (2000) | Runonlaulajien muistomerkki (2003)

Museot

Utajärven kotiseutumuseo | Ylisipolan kotiseutumuseo

Liikenne

Ahmaksen rautatieasema | Niskan seisake | Oulu–Kontiomäki-rata | Rokuan rautatie | Seututie 836 | Seututie 837 | Sotkan seisake | Utajärven rautatieasema | Valtatie 22 | Yhdystie 8300