Torvenjärvi

Torvenjärvi
Järveä Seppälän talosta Kaijanniemeen päin.
Järveä Seppälän talosta Kaijanniemeen päin.
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Juorkuna, Utajärvi
Koordinaatit 64°57′40″N, 26°47′24″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Torvenjoki
Järvinumero 60.032.1.005View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 113,5 m
Rantaviiva 4,8 km [1]
Pinta-ala 0,46 km² [1]
Torvenjärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Torvenjärvi on Kiiminkijoen sivuhaarassa Torvenjoessa oleva järvi Utajärven kunnan Juorkunan kylässä.

Sijainti

Järvi sijaitsee Juorkunan Hamarinjärvestä kolmisen kilometriä etelään ja Sanginkylän Jokikylä-nimisen sivukylän pohjoisimmasta talosta Höpötistä neljä kilometriä pohjoiseen. Kiiminkijoki jakautuu Hamarinjärven eteläpäässä idän puoleiseen Putaanjokeen ja lännen puoleiseen Torvenjokeen, joka virtaa Torvenjärven läpi. Järven erottaa kapea maakannas heti sen pohjoispuolella olevasta Pienestä Torvenjärvestä.

Järven ympäristö

Torvenjärvi on erämainen vesistö, koska sen rannalla on vain yksi tätä nykyä asumaton talo, Seppälä. Järvelle asti ei ole jokireitin ohella tieyhteyttä, joskin Kiiminkijoen vartta seuraileva metsäautotie tulee vajaan kilometrin päähän Seppälän talosta, josta se jatkuu mönkijän urana järvelle saakka. Järven rannat ovat Seppälän talon kohdalla olevaa kangasta lukuun ottamatta suota ja rämettä, mutta Torvenjoen suulla ylävirran puolella on kapea kallioniemeke, Kaijanniemi, samoin kuin järven luoteisrannalla. Torvenjärven kalakantaan kuuluvat erityisesti hauki ja ahven, vaikka Torvenjoessa on myös harjusta. Järvessä kasvaa ulpukkaa ja järvikaislaa, se on tummavetinen ja melko matala. Kalastajien ohella metsästäjät käyvät järvellä etenkin vesilintujen pyyntiaikana.

Etymologia

Vuoton kylällä mahdollisesti joskus asunut Heikki Torvi eli Torvinen lienee tullut seudulle Utajärven Niskalta. Tämä 1580-luvun vainovuosina venäläisiä paennut mies näyttäisi antaneen nimensä Juorkuntan Torvenjärville.[2]

Lieneekö Heikki Torvi saanut veronmaksuvapautuksen vai onko ollut hyvät suhteet verottajaan, sillä Heikki Torven talot on kirjattu kokonaan autioiksi vuoden 1620 vuotuisveroluetteloon. Heikki Torven (Torvisen) nurmettuneesta maasta sanotaan vain, että sitä ei voi raivata.[2]

Lähteet

  1. a b Torvenjärvi Järviwiki. 1.2.2011. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.7.2015.
  2. a b Väänänen, Assar ; Ylikiimingin kunta ; Kiiminkijoen opisto Ylikiimingin kunta ; Kiiminkijoen opisto 2001: Alavuoton Asuttajia, kylähistoriaa 1610-2000, s. 21. Ylikiimingin kunta, 2001.
Kylät

Ahmas | Alakylä | Ala-Naama | Ala-Niska | Autio | Juorkuna | Järvikylä | Kangaskylä | Kernilä | Kivijärvi | Kormunkylä | Marttisjärvi | Murronkylä | Naamankylä | Niska | Ojakylä | Potku | Sanginkylä | Sipolankylä | Sapilasmaa | Sotka | Särkijärvi | Tervolankylä | Utanen | Ylisuvanto | Yli-Utos

Järvet, lammikot ja lähteet

Ahmasjärvi | Ahvenlampi (Sanginkylä) | Ahvenlampi (Juorkuna) | Hakojärvi | Iso Karvasjärvi | Iso Kivijärvi | Iso Olvasjärvi | Iso-Timonen | Juorkuna | Kaihlanen | Kirkaslampi | Kivi-Sorsua | Kivijärvi | Korpinen | Kärkkäänjärvi | Lauttalampi | Marttisjärvi | Matkalampi | Mustalampi | Nuanjärvi | Palonen | Penikkajärvi | Pieni Torvenjärvi | Pikku Karvasjärvi | Pikku Olvasjärvi | Pikku-Säynäjä |Pikku-Timonen | Pontema | Puutturinjärvi | Saari-Sorsua | Sanginjärvi | Siiralampi | Sotkajärvi | Särkijärvi | Säynäjä |Torvenjärvi | Vaaranlampi | Valkiaisjärvi | Vähä-Ruohonen

Joet ja purot

Kiiminkijoki | Kivijoki | Koivujoki | Korpisenoja | Naamanjoki | Nuanjoki | Oilinginoja | Oulujoki | Piltuanjoki | Piltunginjoki | Poikajoki | Potkunjoki | Sanginjoki | Särkijoki | Säynäjäjoki | Tilanjoki | Timo-oja | Utosjoki

Luonnonsuojelualueet

Olvassuon luonnonpuisto | Rokuan kansallispuisto

Rakennukset ja rakennelmat

Ahmaksen kalevalainen perinnekylä | Ahmaskosken silta | Ala-Utoksen voimalaitos | Maijan kivi | Utajärven kirkko | Utajärven kivipuisto | Utasen voimalaitos

Muistomerkit, laatat ja veistokset

Sankarivainajien muistomerkki (1950) | Karjalaan jääneiden muistomerkki (1958) | Roomari-patsas (1985) | Veteraanikivi (1991) | Merilän suvun koskenlaskijoiden muistomerkki (2000) | Runonlaulajien muistomerkki (2003)

Museot

Utajärven kotiseutumuseo | Ylisipolan kotiseutumuseo

Liikenne

Ahmaksen rautatieasema | Niskan seisake | Oulu–Kontiomäki-rata | Rokuan rautatie | Seututie 836 | Seututie 837 | Sotkan seisake | Utajärven rautatieasema | Valtatie 22 | Yhdystie 8300