Syötteen kansallispuisto

Syötteen kansallispuisto
Syötteen kp.png

Syötteen kansallispuiston tunnus

Sijainti
Pudasjärvi, Posio ja Taivalkoski
Suomi
Pinta-ala
299 km²
Hallinto
Tyyppi
KansallispuistoView and modify data on Wikidata
Perustettu
2000
Kävijämäärä
117 800[1] (2021)
Hallinto

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatioNäytä Wikidatasta tulevat arvot

Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000 ja se sijaitsee Pudasjärven kaupungin sekä Posion ja Taivalkosken kuntien alueella.[2] Pinta-alaltaan kansallispuisto on 299 km².[2]

Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjoispohjalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, Iso-Syötteen mukaan.

Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja poronhoito ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.

Syötteen kansallispuistossa on merkittyjä päivä-, retkeily- ja vaellusreittejä yhteensä 122 kilometriä. Pärjänjoen melontareitti on 22 kilometriä pitkä. Syöte on erityisesti maastopyöräilijöiden suosiossa.[3] Puistossa olevat pyöräilyreitit ovat pituudeltaan 19–54 kilometriä.[4]

Maisema Syötteen kansallispuistosta

Lähteet

  1. Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 24.9.2022.
  2. a b Luontoon.fi: Syötteen kansallispuisto Viitattu 25.3.2013
  3. Iso-Syöte on pyöräilijän mekka Syöte. 4.5.2020. Viitattu 29.9.2021.
  4. Syötteen reitit luontoon.fi. Viitattu 22.3.2019.

Aiheesta muualla

  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syötteen kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
n  k  m
Suomen kansallispuistot
Koli
Pudasjarvi.vaakuna.svg
Kylät ja alueet

Aittojärvi: Aittojärvi
Hetekylä: HetekyläKeinäsperä
Hirvaskoski: ErvastiHirvaskoski – Kurki – Poijula
Iinattijärvi: Iinattijärvi
Jaurakkajärvi: Jaurakkajärvi
Kipinä: Kipinä – KollajaPanumaTaipaleenharju
Kurenala: Kurenalus (keskustaajama)
Pintamo: Pintamo
Pudasjärvi: Jaalanka – JonkuPudasjärven kirkonkyläRuottisenharjuSiivikko
Puhos: Puhos
Pärjänsuo: LivoPärjänsuoRytinkiYli-Livo
Sarakylä: KipinäsuoRuuhensuo – Sarajärvi
Siurua: Ala-SiuruaSiurua
Syötekylä: Syötekylä

Järviä, jokia ja muita vesistöjä

Aittojärvi – IijokiJaaskamonkoskiJaurakaisjärvi – Jaurakkajärvi– Jongunjärvi – Mikanlampi – Ontamojärvi – Pudasjärvi – Sorvarinjärvi – Sotkajärvi

Nähtävyyksiä

Pudasjärven kirkkoSarakylän kappeli – Syötteen kansallispuisto

Muuta Pudasjärveen liittyvää

HirsikampusHirvisuoIijokiseutuIso-SyöteJyrkkäkoskiKesäpilkin MM-kisatNiemitalon JuustolaPudasjärven lentokenttäLitokairaOlvassuoVirkistysuimala PuikkariPudasjärven ufotSyöteUmpihankihiihdon MM-kisat

Taivalkoski.vaakuna.svg
Kyliä

Inkee – Jokijärvi – JurmuKoitilaKurttiLoukusa – Metsäkylä – Parviainen – Pisto – Taivalkosken kirkonkyläTyrävaara – Vaarakylä

Järviä, jokia ja muita vesistöjä

IijokiKostonjokiKostonjärviKorvuanjärviKurtinjärvi

Nähtävyyksiä

KallioniemiKylmäluoman retkeilyaluePäätalopäivätTaivalkosken kirkko – Syötteen kansallispuisto

Muuta

Mustavaaran kaivosKorvuan rautatieasemaKurtin rautatieasemaTaivalkosken rautatieasemaTaivalniskan seisakeTaivalvaaran rautatieasema

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.