J. E. Rosberg

J. E. Rosberg 1880-luvun lopulla. (Valokuva Daniel Nyblin.)

Johan Evert Rosberg (18. kesäkuuta 1864 Kirkkonummi – 20. maaliskuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen maantieteilijä ja Helsingin yliopiston maantieteen ylimääräinen professori vuodesta 1902 ja professori vuodesta 1912. Rosberg teki tutkimusmatkoja Eurooppaan ja Aasiaan. Hän julkaisi maantieteen oppikirjoja ja karttakirjoja.[1]

Rosbergin vanhemmat olivat apteekkari Viktor Rosberg ja Eva Charlotta Karolina Bruncrona. Hän pääsi ylioppilaaksi 1883 Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1886, filosofian lisensiaatiksi 1895 ja filosofian tohtoriksi vuonna 1900.[2]

Julkaisut (osittainen)

  • Bottenvikens finska deltan, 1895.
  • Land och folk 1–2, 1906.
  • Petsamon maa : Suomen alue Jäämeren rannalla : hieman historiaa ja maantiedettä. Otava 1919
  • Muistelmia muilta mailta. Otava 1920
  • Yleisen maantieteen alkeet. Otava 1921
  • Autolla Suomesta Välimerenmaihin, WSOY 1926.
  • Maapallo: Maantieteellinen tietokirja. Kuvia ja kuvauksia 1–10, Otava, 1924–1929.
  • Maat ja kansat: Maantieteellinen tietokirja.. Otava 1931–1933.

Lähteet

  1. Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, p. 638. Otava 1966.
  2. Johan Rosberg. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.

Aiheesta muualla

  • Rikkinen, Kalevi: Rosberg, Johan Evert (1864–1932). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Auktoriteettitunnisteet
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.